Tunnistatko huijauksen?

Lomakauden lähestyessä ostoksiin liittyy paljon harkintaa. Yhden asian pitäisi kuitenkin olla turvassa - sinun maksujesi!

Helsinki, 27. maaliskuuta 2023 - Suomen Pankin tilastojen1 mukaan verkkokauppamaksujen osuus maksutapahtumien määrällä mitattuna nousi 10 prosentista 18 prosenttiin vuosien 2019 ja 2022 välillä. Verkkokauppamaksujen euromääräinen osuus oli Suomessa 37 prosenttia vuonna 2022 (25 % vuonna 2019), mikä tekee Suomesta yhden suurimmista verkkokauppamaksujen käyttäjistä euroalueella.

Verkko-ostosten lisääntyessä digitaalisista huijauksista on tullut osa jokapäiväistä elämäämme. Huijarit luottavat siihen, että emme ole varuillamme vastaanottaessamme teksti- ja sähköpostiviestejä, joissa tarjotaan "ilmaisia lahjoja" ja kehotetaan antamaan henkilökohtaisia tietoja ennen kuin jonkin elintärkeä palvelu katkeaa.

Jos emme ole varuillamme, meidät voidaan huijata luovuttamaan henkilökohtaisia tai taloudellisia tietojamme huijareiden suosimalla keinolla, phisingilla. On kuitenkin varoitusmerkkejä, joiden avulla vältymme uhriksi joutumiselta. 'Voitto', 'ilmainen lahja', 'ekslusiivinen diili` ja 'toimi heti` ovat esimerkkejä suosituimmista ansoista. Visan vuonna 2022 julkaisemassa maailmanlaajuisessa petosraportissa2 korostettiin kuluttajien taipumusta langeta vilpillisiin teksti- ja sähköpostiviesteihin.

Valtaosa (90 %) on huolissaan siitä, että ystävät tai perheenjäsenet saattavat langeta mahdollisiin huijauksiin3.

Ratkaisut, joissa kuluttajia kehotetaan tarttumaan ongelmaan tai tarjoukseen ovat yleisimpiä huijausviestejä ja ne edustavat 87 prosenttia huijaustekstiviesteistä. Uskomme myös, että muut ovat alttiimpia petoksille kuin me itse. Vaikka luotamme omaan valppauteemme, niin valtaosa (90 %) on huolissaan siitä, että ystävät tai perheenjäsenet saattavat langeta mahdollisiin huijauksiin. Houkuttelevimmissa clickbait-viesteissä hyödynnetään kuluttajien innostusta ja niissä kerrotaan "voitosta", "ainutlaatuisista tarjouksista" tai "ilmaisesta lahjasta".

Useampi kuin neljä viidestä (81 %) vastaajasta tarkistaa väärät tiedot viestin aitouden määrittämiseksi ja huomio ominaisuuksia, joita huijarit voivat helposti väärentää, kuten yrityksen nimi tai logo (46 %). Vain 60 prosenttia ilmoitti varmistavansa, että viesti on lähetetty oikeasta sähköpostiosoitteesta.

"Tehdessäsi ostoksesi Visalla voit olla rauhassa, sillä maksuteknologiamme auttaa suojaamaan sinua petoksilta. Jos pahin sattuisi tapahtumaan, voit tilanteesta riippuen saada rahasi takaisin*. Voidaksemme estää petoksia meidän tulee kuluttajina noudattaa turvallisuutta verkossa", sanoo Visan Suomen ja Baltian maajohtaja Juha Sillanpää.

4 yksinkertaista vinkkiä verkkopetosten estämiseksi:

1. Pidä henkilökohtaiset tiedot itselläsi.
2. Älä klikkaa linkkejä ennen kuin olet varmistanut, että ne vievät sinut sinne, minne ne sanovat vievänsä.
3. Ota käyttöön ostohälytykset, jotka ilmoittavat lähes reaaliaikaisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla tililläsi tehdyistä ostoksista.
4. Soita yritysten verkkosivustoilla tai luotto- ja maksukorttisi kääntöpuolella olevaan numeroon, jos olet epävarma siitä onko jokin viesti paikkansa pitävä.

”Olemme sitoutuneet suojelemaan ihmisiä verkkomaksupetoksilta. Viiden viime vuoden aikana Visa on investoinut yli 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria teknologiaan muun muassa petosten vähentämiseksi ja verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Reaaliaikainen valvontamme esti viime vuonna ennakoivasti yli 7 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä vilpillisiä maksuja, jolloin moni ei edes tiennyt olleensa vaarassa joutua mahdollisen vilpillisen maksutapahtuman kohteeksi”4, Sillanpää toteaa lopuksi.

Lisätietoja: visa.com/security.

*Oikeutesi korvaukseen voi olla rajoitettu korvausvaatimuksen luonteen ja pankkisi ehtojen mukaisesti.